Monday, May 3, 2010

Henkilokohtainen ongelma

Oli hyva pohtia noita vaateasioita aaneen taalla blogilla, koska sen perusteella jalleen rohkaistuin olemaan ihan oma itseni, mutta mulla on toinenkin ongelma, ihan henkilokohtainen, joka ei liity muiden ihmisten mielipiteisiin patkaakaan, keta kiinnostaa? Kerron silti. Eli, kuten jo aiemmin kerroin, mulle ei enaa mahdu ne vaatteet paalle, jota tanne Suomesta toin. Voisinhan tietty ostaa uusia vaatteita, koska taalla Amerikassa on todella hyvat valikoimat kaikenlaisia kokoja. Ja tosi kivojakin vaatteita loytyy myos hiukan isommille tytoille ja yksi mika ihaninta, myos lyhyille loytyy omia kokoja. Mutta, en raaski nyt ostaa sopivan kokoisia ihania vaatteita, koska toivon, etta ne jaa pian mulle liian isoiksi. Olen jo nyt laihtunut ainakin pari kokonumeroa.

Ja toisekseen, tykkaan vaatteista, jotka ovat jotenkin persoonallisia. Rakastan kaikenlaisia horheloita ja krumeluureja, mutta mistaan pikku sievasta ripellyksesta en tykkaa. Lempivaatteitani voisi ehka kuvailla nimella Shabby Chic ja tietty sellaisiakin loytyisi, mutta ne maksaa paljon, koska valmisvaatteita sellaisia ei  loydy. Mieluiten suosin  kierratysmateriaaleista valmistettuja vaatteita.

Suomessa suunnittelin itse osan vaatteistani (toiseksi ylin kuva), osan teinkin itse, osan teetin muilla tai ostin kasityolaisten tekemia hauskoja uniikkivaatteita. Ma olisin halunnut taallakin hiukan tuunata vaatteita, mutta mulla ei ole viela ompelukonetta, joten luulin, etta joudun tyytymaan nyt sitten hiukan tylsempiin vaatteisiin ennen kuin taas paasen takaisin entisiin mittoihini.

Mutta loysinkin Outsa Pop:ilta tosi hauskan idean. Jain  heti  koukkuun Los Angelesilaisen muotisuunnittelija Raquel Allegra:n innoittamaan tyyliin repia tai oikeastaan purkaa trikooneulosta.  Musta toppi on jo hyvassa alussa (kolmas ja neljas kuva) ja aloitin jo toistakin (alimmainen kuva). Noi on nyt viela aika amatoorimaisia, mutta tekemalla oppii.  Outsan blogilla on niin paljon upeita ideoita, olenkin ahminut nyt niita sen minka repimiselta kerkian. Ja luulen, etta en selvia enaa kauan ilman ompelukonetta. Ideoita pursuu nyt niin paljon.

Mulla olis kylla paljon muutakin tekemista, toitakin pitaisi tehda, mutta ei voi mitaan, kun jostain innostun, niin en malta muuta tehda.

PS. Iltalehden sivuila oli juttua siita HIM:in konsertista, jossa viikko sitten perjantaina oltiin.