Sunday, June 15, 2008

Sisustuskärpänen puraisi

Mulla tuntuu tulevan kaikki asiat sillain sykäyksittäin. Välillä leikin koneella, teen kuvia ja kirjoittelen, sitten saattaa iskeä aivan mieletön puutarhakuume. Kaivan, kitken, istutan ja lannoitan. Joskus kiertelen kuin hullu kirppareilla, etsin vaatteita lapsilleni ja joskus jopa itsellenikin.

Sisustaminen se on kuitenkin eniten sitä ominta alaani. Se on ollut sekä intohimo että ammatti. Joskus on kausia, että en niin kamalasti jaksa innostua mistään, mutta ihan pienikin juttu saa innostuksen heräämään.

Tällä kertaa innostuksen sai aikaiseksi nämä verhot. Me ollaan jo jonkin aikaa etsiskelty uusia verhoja, mutta mulla jäi into välillä puolitiehen. Yks asia joka tietysti välillä hiukan hidastaa ispiraatiota on rahapula, meillä ei oo paljoakaan ylimääräistä, kun mä vaan toteutan itseäni täällä kotosalla.
Mä näin oikeastaan nää verhot jo puolivuotta sitten, mutta mä en silloin oikein vielä tiennyt millaista sisustusta mä tänne oikein halusin. Mä olen yrittänyt lypsää mun mieheni sisustusmakua pikku hiljaa. Onneksi meillä näyttää olevan hyvin samanlainen maku esim. värien suhteen. Eli väriä saa olla ihan runsaastikin.
Tosin mun mies ei oo mitenkään kovin kiinnostunut sisustamisesta. Tää meidän koti oli sellanen tuiku tavallinen poikamies boxi, mutta nyt rupee näkymään jo naisen jälki siellä sun täällä.

Me ostetaan ens perjantaina kun miehellä on tilipäivä lisää noita samanlaisia verhoja, mutta eri värisinä. Muut värit on turkoosi, limevihreä, violetti ja oranssi. Just saman verran värejä kuin meillä on ikkunoita. Otan sitten lisää kuvia, kun ollaan saatu muutkin verhot asennettua.

8 comments:

  1. Minäkin tykkäisin sisustaa, mutta tätä nykyistä ei ole kiva, koska ei tänne enää mahdu mitään. Tämäkin oli tyypillinen poikamiesboxi, kun muutin tänne, vaan eipä ole enää. Sitten kun saadaan se kartano, niin ryhdyn sisustamaan sitä kokopäiväisesti :D Onneksi mies ei hirveästi piittaa sisustuksesta eli saan häärätä rauhassa. Kyllä se kuitenkin pahimmat hörhelövillitykset varmaan kieltää, tai ainakin yrittää. :D

    ReplyDelete
  2. Ihanat kuultavat verhot muuten. Ja tuo Green tea -purkki on kaunis!

    ReplyDelete
  3. Elegia,
    No ei tänne meidänkään lukaalin paljoa mahdu, mikä toisaalta on kiva, olen kyllä aika laiska välillä. Mä kans haaveilen kartanosta, mutta sitten on oltava rahaa sen verran, että joku muu sen siivoo.

    Mulla oli yks mies joka oli kiinnostunut sisustamisesta, aluksi ajattelin että vau, mutta hyvin pian huomasin, että onkin sentään paljon näppärämpää jos mies jättää sellaset puuhat mulle.

    Joo voi verhot on todella kiehtovan kuultavat, en oikein saanut niitä kuvattua, että ne olis tullut oikeuksiinsa. Green tea purkkeja mulla on kokoelma, ne on ihania kukkamaljakoina.

    ReplyDelete
  4. Huimaa ja ihanaa, värikkäitä verhoja! Odotan lisää kuvia innokkasti ;)

    ReplyDelete
  5. Kiitos Emilia,

    Mäkin odotan jo kärsimättömänä että päästäis ostaan ne muutkin värit. Sitten ottelen kyllä lisää kuvia. :)

    ReplyDelete
  6. oh beauteous pink.......you make my heart sing!

    ReplyDelete
  7. Ihanat verhot ja värit!

    Krooninen penninvenytys on ihan hyvä taito oppia jossakin vaiheessa elämässä, mulla tuon opiskelussa on jo monivuotinen kokemus :D Oppii kekseliääksi ja alkaa arvostaa pieniä kivoja juttuja.

    Hyvä kun utelet miehenkin mielipidettä, joskus me naiset tehdään kodista sellainen ettei ukolla ole enää tilaa siellä olla.

    ReplyDelete
  8. Thank you Maryam! I love this color too! :)


    Halo Efekti,
    Mä olen jotenkin niin tottunut korvaaman sen rahan mielikuvituksella, että en tiedä osaisinko enää edes muuten sisustaa.

    Mun mies on niin ihanan innoissaan kaiksesta mitä mä teen, että mä mielelläni kysyn myös sen mielipidettä. :))

    ReplyDelete