Friday, December 17, 2010

Joulun taikaa? Vai muistoja lapsuudesta...

Meillä tapahtuu kummia...

mitähän nää oikein mahtaa olla, enkeleita? keijuja? tonttuja?

Vai Vaaksaheimon väkeä?

Kuvista varmaan näkee, että mun jouluvalmistelut on siirtyneet jo mielikuvitus tasolle. Jäljellä ei ole enää stressin hiventäkään. Oikeastaan kaikki stressi on ollut sitä, että kaipaan niin kovasti jouluja yhdessä lasteni kanssa, eihän joulu ole mikään joulu ilman lapsia.

Mieleeni on muistunut myös oma lapsuuteni ja nyt jotenkin erityisesti kaksi lapsuuteni ehdotonta suosikki kirjaa...

Onneli ja Anneli ovat ihan tavallisia pikkutyttöjä, ehkä vähän onnellisempia vain kuin useimmat muut. Eräänä kesäpäivänä he pääsevät muuttamaan Tingelstiinan ja Tangelstiinan naapuriin - ikiomaan taloonsa! Talven kynnyksellä uutta asuntoa etsivä Vaaksanheimon väki mahtuu somasti viettämään pikkujoulua tyttöjen nukkekotiin.

Kyseesä ovat siis Marjatta Kurenniemen Onneli ja Anneli-kirjat. Muistaako kukaan niitä? Mulla oli ja olen lukenut, tai oikeastaan isä tai äiti luki mulle, niistä vain kaksi ensimmäistä. Googlettamalla selvisi,  että nyt on saatavilla Onnelin ja Annelin kootut kertomukset, jossa on vielä kaksi mulle tuntematonta kirjaa. Miten mä en tullut lukeneeksi näitä omalle tyttärelleni? Harmi. Ehkä hiukan myöhäistä antaa niitä lahjaksi aikuiselle tyttärelle.

Mutta suosittelen lämpimästi kaikille pikku tytöille. Minuun ne ainakin uppos silloin aikoinaan ja uskon, että noilla kirjoilla on ollut kyllä ainakin jonkinlainen vaikutus mun myöhempäänkin elämääni. ;)

***
My Christmas arrangements have changed totally to the imaginary level...no more worries or stress about anything...I just play with my tiny imaginary friends...they bring nice Christmas spirit into our house. ;)

14 comments:

  1. Muistanhan minä Onnelin ja Annelin, joskin hatarasti. Mutta etenkin muistan jonkun kirjojen synnyttämän tunnelman, johon liittyy sateinen lämmin syyspäivä, metsä sammalineen, hyvä ja turvallinen olo ympäristöstä huolimatta.

    Nämä Sinun joulukaverisi ovatkin suloisia! Pitää pyytää tytär katselemaan. Näistä tulee mieleeni suomalaisen taiteilijan Matti Moision työt. Hänellä oli myös pikkuihmisiä varsin merkillisissä paikoissa. Ja nyt mulle tuli idea! Mun pitää ehkä lähettää sulle sähköpostia.

    ReplyDelete
  2. Minullakin on jonkinlainen muistikuva Onnelista ja Annelista.Jännästi olet laittanut nuo pikkuihmiset kuviin;kivan näköistä.Näin joulun aikoihin tuleekin helposti mieleen omat lapset siellä kotomaassa....

    ReplyDelete
  3. Suloisia enkeleitä! Ne Joulun ilon tuokoon!

    ReplyDelete
  4. Olkoonpa ihan mitä tahansa, mutta ihania ovat, hmm pitäisiköhän kokeilla samaa taktiikkaa, jos tämä stressinpoikanen saataisiin siten taltutettua...huomenna tulossa vieraita ja minä täällä vaan netissä istuskelen, ei ainakaan vähennä stressiä, tosin kauniista kuvista tuleepi hyvä mieli...

    ReplyDelete
  5. Oi mä RAKASTIN Onnelia ja Annelia!! Oisi niiiiiiiin tahtonut, että mulle ja parhaalle kaverille kävisi samanlainen mäihä, että saisi täydellisen kodin kaikkine ihanuuksineen ja vielä Vaaksaheimolaiset nukkekotiin, jonka hanasta tulee vettä!!! Ja kesällä ne Vaaksaheimolaiset mutti sinne Piilipuun alle joen varteen. Mä haluan ehdottomasti heidän kootut kertomukset, joten se kirjataan heti ylös kirjahankintalistalle - rakastan edelleen lukea satuja, erityisesti omia lapsuuden suosikkeja: eihän ne ole vain lastenkirjoja, eihän?

    haliterkut ja suloista viikonloppua!! <3

    ReplyDelete
  6. Johanna
    Mä menin heti googlettaan Matti Moisioon, paljoa ei löytynyt, mutta muutaman kuvan löysin ja totta, vähän samaa ideaa tosiaankin.

    Lähetä vaan sähköpostia: kirsi007[at]gmail.com
    Innolla odottelen kuullakseni millaisen idean oikein sait. ;)

    Yaelian
    No juu, ainahan ne omat lapsoset on mielessä, mutta tietty näin joulunalla myös erityisesti. Nyt kun ei ole valitettavasti tulossa jouluvieraita, niin mulla on aikaa leikkiä. ;)

    Lepis
    Juu, nuo enkelit kyllä tuo joulu iloa. ;)

    Sarppu
    No kuule, nyt vaan rupeat sitten mielikuvitusleikkeihin, voit sitten vieraille selittää, että et ole kerinnyt nyt ihan kaikkea tehdä, koska sun on pitänyt leikkiä keijujen ja tonttujen kanssa. ;)

    MaaMaa
    No löytyihän sieltä samanlainen haaveilija, ah...mä kanssa niiiiiin rakastin Onnelin ja Annelin unelma taloa ja vielä se ihana nukkekoti. ;)

    Mä kyllä kanssa jo olen miettinyt, että kai mun pitää noi kootut kertomukset tilata, mullahan on jäänyt lukemattakin kaksi viimistä kirjaa...ja eihän ne tosiaan oo vaan lastenkirjoja, tai jos ovat, niin kai aikuisetkin on lapsia, vaan vähän isompia?

    Halit myös sulle sinne unelma kaupunkiin. :)

    ReplyDelete
  7. Kauniita koristeita, tuo viimeinen asetelma varsinkin on kaunis :)

    ReplyDelete
  8. Lady Laetitia
    Kiitos, ja kun yhdistää faktaan vielä hiukan fiktiota, niin saa asetelmista mielenkiintoisempia. ;)

    ReplyDelete
  9. Onneli ja Anneli -kirjat olivat ihania! Samoin Tirlittan, vaikka olikin haikea.

    Yhtä satua olen etsinyt mutta vaikeaa on ollut, kun en muista siitä tarkasti juuri mitään; paitsi että se oli kuvakirja, jossa vene uiskenteli limpparissa ja puissa kasvoi karkkeja jne.

    Minttu

    ReplyDelete
  10. Onneli ja Anneli ovat edelleen ihania kirjoja ja ne kolme ensimmäistä ovat parhaita:D
    Ihanaa haaveilua samanlaisesta talosta,nukkekodista ja siitä pikkuruisesta talosta...
    Sen kootut kertomukset hankin jo kun muksut olivat alle metrin ja malttamattomana odotin kun kasvaisivat;D
    Siis kirjoista parhaimpia!

    ReplyDelete
  11. Minttu
    Tirlittan kirjaa mulla ei lapsena ollut, siihen tutustuin joskus myöhemmin.

    Limpparissa uiskenteleva vene ja karkkipuut kuullostaa mahtavilta, toivottavasti löydät sen sadun. ;)

    Ihanuudet
    Sadun taikaa tarvitaan. ;)

    Hannele
    Jouluna onkin ihan erityista taikaa. ;)

    Orvokki
    No täällä meitä haaveilijoita onkin sitten aika lauma. Mua niin harmittaa, että mä en hoksannut hankkia koottuja kertomuksia, kun omat lapset oli pieniä. Niin mahtavia kirjoja ne kyllä on. :)

    ReplyDelete
  12. Minttu varmasti etsi Willie Wonkaa! Kivoja lapsuusmuistoja. Sakari Topelius oli minulle aivan ehdoton. Ja Hans Christian..

    ReplyDelete