Löysin hiukan jälkijunassa uuden Makroviikot haasteen, nyt on menossa jo toinen viikko ja piti kuvata jotain ulkoa löytyvää...mä kyllä yritin löytää vaihteeksi jotain muuta kuin kukkia, mutta ei voi mitään, krassin nuppu päätyi haastekuvaksi. Krassit alkaa juuri puhjeta kukkaan, olenkin odottanut niitä innolla, koska krassit on suurta herkkuani.
Ja koska makrohaasteeseen voi osallistua myös takautuvasti, niin tässä on sama nuppu sisätiloissa, eli ekassa haasteessa piti kuvata jotain sisätiloissa.
Tolla seuraavalla kuvalla olisin voinut muuten osallistua haasteeseen, mutta haastekuvien pitää olla uusia, haasteviikolla otettuja. Makrokuvaus on siitä tosi kivaa, että hyvin arkisetkin ja vaatimattomat asiat voi näyttää tässä mittakaavassa tosi jännittäviltä ja kauniilta.
Voikukka ~ Dandelion
I always wonder, how beautiful and exciting totally ordinary things can look in macro scale.
Marie tekee joka päivä perusteellisen kierroksen puutarhassa hiipien niin hiljaa ja hitaasti, että se näyttää kuin katselisi hidastettua filmiä.
Ja tässä tuo makrokuvan arkinen riesa tutummassa mittakaavassa. Yleistäen voi sanoa, että kaikki on Amerikassa suurempaa, mutta harvinaisen poikkeuksen tekee voikukka. Ne on kyllä Suomessa komeampia.
Poikkeuksellisen runsaiden sateiden ansiosta meidän puutarha rehottaa vehreämpänä kuin koskaan. Meillä pääsi taas kasvillisuus yllättäen karkaamaan hallinnasta, tuohon hetteikköön ei enää ruohonleikkurilla ole asiaa.