Tähän alkuun pieni tiedoitus. Mulla oli pari omituista suorakaidetta tossa sivupalkissa, ja luultavasti niistä johtuen tänne oli vaikeuksia kommentoida (testatkaa onnistuuko nyt kommentointi;). Onneksi mun creative consultant eli poikani Robert ratkaisi ongelman. Minä kutsun Robbania neroksi, itse hän väittää olevansa vain looginen. Päätelkää itse, Robbanin uusi blogi löytyy sivupalkistani. ;)
Ja kuten kuvasta näkyy, ollaan taas pyörähdetty kaupungilla. Tällä kertaa oli taas kamerakin följyssä. Tässä tulee samalla pieni saitsiiingi downtown Los Angelesiin.
Disney Concert Hall on matkamme varrella. Itse en ole vielä käynyt siellä sisällä. Rob on ollut siellä Ravi Shankarin ja tyttärensä Norah Jonesin konsertissa.
Näitä heijastuksia on ollut ennenkin, mutta tässä nyt kuitenkin yks lisää.
Kuvat on vanhasta historiallisesta keskustasta, joka eli kulta-aikaansa viime vuosisadan ensimmäisillä vuosikymmenillä. Vanha kaupunki pääsi aika pahasti repsahtamaan, mutta nyt se on nousemassa uuteen arvostukseen.
Kapeat kujat on mielestäni tosi kiehtovia, mutta myös hiukan pelottavia, kujilla ei yleensä kävellä turhanpäiten.
Ja talojen "takapuolet" on usein paljon mielenkiintoisempia kuin julkisivut.
Lehtikioskit on kuin suoraan elokuvista.
Koirista puheen ollen, Wilma oli ekaa kertaa keskustassa. Muuten meni kaikki hyvin, mutta Wilmalla on ongelmia joidenkin koirien kanssa. Se pääsi pari kertaa livahtamaan kaulapannastaan ja ryntäs tien yli suinpäin koiran kimppuun. Ei se muille koirille mitään vahinkoa tehnyt, mutta olis kyllä itse voinut päästä hengestään.
Rob koittaa tässä keksiä jotain patenttiratkaisua Wilman kiinnitykseen, että saatas syödä rauhassa. Seuraavaa kertaa varten meidän pitää hankkia Wilmalle valjaat.
PS. Robillakin on uusi blogi, siihenkin löytyy linkki sivupalkista. Ja sieltähän toki löytyy linkki myös Sirpu-tyttäreni blogille.
