Tilpehööriä

Mulla ei ole koskaan ollut erityisen arvokkaita koruja, mutta rihkamaa senkin edestä. Tosin en ole pitkään aikaan juurikaan koruja käyttänyt, paitsi joskus 70-80-lukujen taitteessa. Silloin väsäsin itsekin aika paljon koruja ja niitä sitten roikotinkin kuin joulukuusessa. Silloin rihkamakorujen materiaalit oli vähän sitä sun tätä ja niiltä ajoilta onkin peräsin mun nikkeliallergia. Korviksia en pysty oikeastaan käyttämään ollenkaan, en edes kultaisia tai hopeisia, jotenkin ne vaan ärsyttää korvalehteni punaisiksi. Oikeastaan ainoat korut joita nykyisin käytän on erilaiset ristit. Sillä ei ole mitään tekemistä uskonnollisuuden kanssa, musta risti vaan jotenkin on aina cool.





Multa jäi kaikki mun korut sinne Suomeen, mutta on mulle täälläkin alkanut hiukan tätä tilpehööriä kertymään. Nämä aarteet on mun anopin vahasta korurasiasta. Tuo alin risti on oikeastaan näistä ainut mitä käytän lähes päivittäin, muiden kohtalona on päätyä luutavimmin askartelumateriaaliksi.