Monday, September 29, 2008

Sadepisaroita ja inspiksen poikasia

Tänään satoi muutama sadepisara. Ihmettelin, että mitä ropinaa ulkoa kuuluu ja iloni oli suunnaton, kun tajusin, että sade siellä ropisee. Mutta iloni oli hiukan ennen aikainen, sadetta kesti noin 2 minuuttia ja pisaroista ei jäänyt edes jälkeä maahan, maa on niin kuuma ja kuiva. Mutta kyllä se silti hiukan piristi. Taivaskin on ollut tänään puolipilvinen, joka sekin on todella tervetullutta vaihtelua kuukausien pilvettömään taivaaseen.

Rob on ollut lomalla koko viikon, ollaan vaan laiskoteltu, energiaa ei ole oikein riittänyt mihinkään kummenpaan. Päivisin ollaan löhöilty sisällä ja katseltu telkkaria, koska ulkona on ollut liian kuuma. Yksi elokuva, Joshua Michael Stern:in Neverwas (2007) oli aika inspiroiva. Siinä oli valtavan kauniita lavastuksia ja ihanaa rekvisiittaa. Mulle tuli ihan mieletön inspis tehdä iso kattokruunu. Materiaalia siihen pitäisi keräillä pikku hiljaa, koska haluaisin tehdä sen täysin kierrätysmatskuista.

Muutamia rikkinäisiä koruja multa jo löytyy, mutta niillä ei vielä päästä kovinkaan pitkälle. Mutta me innostuttiin yhdessä suunnittelemaan sitä kattokruunua ja voi olla, että saattaa kulua pitkäkin aika, että saadaan kerätyksi siihen kaikki mahdollinen, koska päätettiin, että mitään ei osteta, vaan kaikki pitää löytää. Houkutus olisi rohmuta kirppiksiltä koruja, ja luulempa, että nyt tässä inspiksessä saatan kyllä niinkin tehdä. Mutta jätän ne sitten lojumaan tarpeeksi pitkäksi aikaa, sitten en enää muista mistä ne on kotoisin. Ja toinen ajatus tuosta kattokruunusta oli, että se tulisi meidän suomen kotiin, joten ei olisi järkevää alkaa sitä vielä täällä kyhäämään, vaan helpompi olisi tuoda täältä löytyneet materiaalit mukanaan, ja sitten rakennella se siellä paikan päällä.

Toi oli ihanan inspiroiva ajatus ja antoi muutenkin uutta innostusta. En ole valokuvaamisen lisäksi oikeastaan tehnyt mitään muuta luovaa moneen kuukauteen. Tämä helle täällä kyllä vie musta mehut, jos nyt alkaisi hiukan viiletä, niin luulen, että saattaisin saada jotain jo aikaiseksikin. Monta ideaa odottaa toteutustaan.

15 comments:

  1. Sormien syyhytys on ihana tunne. Pientä kipinää ja iloa se tuo ennen tototeutusvaihetta. :)

    Minäkin kävin perjantaina ostamassa luonnoslehtiön, uuden lyijykynäsetin ja graphiittikynäsetin. Tuossa ne nyt huhuilee houkuttelevasti pöydän kulmalla ;)

    Mielenkiinnolla jään odottamaan valaisimen valmistumista. Hieno periaate tehdä se ainoastaan löydetyistä materiaaleista!

    ReplyDelete
  2. Sadetta? Tai ainakin melkein. Vau!

    Minulla ei syyhytä sormia yhtään, mutta e se mitään. Joskus näinkin. Huomenna voi jo olla eri fiilis.

    Sinä olet kyllä kadehditavan luova ja kätevä tekemään käsilläsi!

    ReplyDelete
  3. Meilläkin on meneillään rentouttava löhöjakso. Täällä Kiinassa on nyt kansallinen lomaviikko, joten miehellänikin on ruhtinaalliset vapaat. Ihana kun voi nukkua pitkään ja istuskella aamupalapöydässä puolille päivin. Yhdessä :)

    Voi mitä kiehtovia suunnitelmia teillä siellä! Ihana ajatus tehdä valaisin löytömateriaaleista. Sillä kruunulla tulee olemaan mielenkiintoinen ja moniulotteinen tarina. Jään uteliaana seuraamaan tarinan kehittymistä... (Voi kun sitä kierrätysideaa saisi tännekin. Tämä maa on niin pullollaan jätettä.)

    Minullakin on jokin inspiskausi iskemässä. Se on ihan hyvä merkki. Taitaa olla siis alun "matkailuvaihe" jo mennyt ja kotiutuminen tapahtunut. Osin ainakin. Saas nähdä millainen vaikutus ympäristön ja kulttuurin vaihdoksella on ideoihin...

    ReplyDelete
  4. Tuo kattokruunu idea kuulostaa ihanalta! :) Mahtavaa kun inspis iskee ja kovaa. EI muuta kuin hommiin. :) Tekisin itsekin vaikka mitä, ajatuksia olisi vaikka kuinka mutta vuorokaudessa ei tunnu olevan tarpeeksi tunteja. :P

    ReplyDelete
  5. Jänskä idea ja todella kiva, että olette molemmat siitä innostuneet. Suunnittelu on varmaan todella hauskaa yhdessä.

    Minua myös kiinnostaa kovasti seurata lampun osien kerääntymistä ja itse lampun kasaamista sitten, kun se on ajankohtaista.

    Aivan ihania nuo kuvat, ovatko ne sieltä teidän kodista?

    ReplyDelete
  6. Ihana ajatus tuo kattokruunun tekeminen vanhoista koruista ja kierrätystavarasta.
    Sieltä kerätyt tavarat siirtävät mukavasti muistoja Amerikan-reissulta.

    ReplyDelete
  7. Lepis

    Ahaa, sulla on kanssa inspiksen poikasia. Mä muuten ajattelin seuraavassa postauksessa hiukan kysellä, että minkälaisia piirustus- ja maalaustapoja kukakin on kokeillut.

    Mua syyhyttäis myös aloittaa maalaamaan, mutta siitä sitten lisää seuraavassa postauksessa. ;)



    Susu
    No mulla on nyt ollut monen kuukauden syyhyttömyys, mutta nyt tuntuu ihan pientä syyhyä, mutta yritän olla pakottamatta sitä, jos ryntään liian aikaisin tekemään jotain, niin yleensä vaan hosun ja petyn siihen mitä tulee tehdyksi.

    Mutta kun antaa inspiksen ihan rauhassa kehittyä, niin sitten voi syntyä jotain kivaakin. Mä olen kyllä kerinnyt tekemään yhtä sun toista, mutta aina on ollut välissä taukoja, joskus pitkiäkin.


    Miao
    Voi, tuollainen on just niin mukavaa, että voi kahdestaan viettää päiviä rennosti.

    Me ollaan innoissamme tuosta ideasta, ja nyt mä olen oppinut ehkä hiukan kärsivällisyyttä, että voi ottaa tälläisen pitkäaikais projektin ja antaa sen kehittyä hiljakseen.

    Kiina on varmaan tosi inspiroiva paikka, ja jotenkin sen vaikutus varmaan näkyy. Mä en itse oikein tiedä näkyykö mulla mitenkään tää Amerikka mun töissäni, sitä on vaikea oikein itse huomata, ja tosin Amerikka on monessa mielessä niin samanlainen kuin Suomi.


    Kazza
    No sä käytkin töissä, joten on ihan eri asia hiukan askarrella, kun on päivät kotona. Mutta sulla on niin ihana työympäristö, että sehän jo aikalailla vastaa luovaa työtä, varmaan saat siitä niin paljon iloa irti, ettei sitten olekkaan tarvetta tehdä mitään, ja se on ihan hyvä, jos osaa rentoutua työpäivän jälkeen.


    Elegia
    Joo kuvat on meidän kotoa, meillä on täällä jotain tosi kivoja pikku esineitä, jotka myöskin inspiroivat.

    Mä aion nyt ekan kerran kokeilla tälläistä pitkän tähtäyksen projektia, yleensä hosun liikaa, mutta nyt tässä on hyviä pointteja edetä hitaasti. Mutta näytän kyllä jos jotain uutta projektille kuuluu. Mutta lopputulosta pitää kyllä odotella vielä...sitten vasta kun ehkä jos ollaan siellä Suomessa ensi vuonna. ;)


    Arleena
    Just ideana oliskin se, että voitais tuoda täältä joitain pieniä muistoja, missään tapauksessa ei lähdetä täältä koko omaisuutta rahaamaan. Jätin kaiken taakseni kun lähdin Suomesta ja sama tehdään kun täältä lähdetään. Aloitetaan kaikki alusta, mutta jotain on kiva sentään säilyttää muistona.

    ReplyDelete
  8. Inspiraatio on yksi ihanammista tunteista. Vaikuttaa siltä, että kattokruunusta tulee ihan omanlaisesi.Otat varmaan siitä kuvan kun se on valmis. Nuo kuvatkin olivat niin sinua.

    Itse sain tänään inspiraation ohjata yhden uuden kurssin. Sisältö liittyy stressinhoitoon ja aloitan yhdellä harjoituskappaleella, joka jo löytyi ja tarvitsisi sitä todella. Tämäkin idea hautui takataskussa jo vuosia, mutta nyt löytyi tilaisuus kokeilla sitä.

    Näin näitä ideoita voi laittaa takataskuun, kerätä materiaalia ja joskus kaivella taskujaan, että mitäs sieltä löytyykään. Ja jälleen inspiroitua uudelleen, samalla kun asia tai esine saa vähitellen ideasta muodon.

    Teillä on varmaan kivaa yhdessä kehitellä sitä kattokruunua. "Jaa ilo, niin se kaksinkertaistuu."

    ReplyDelete
  9. Marjaisa

    Kun tuo kattokruunu on valmis, niin ei mun tartte siitä kuvaa sua varten ottaa, sinä näet sen kyllä ensimmäisten joukossa ihan livenä, koska en aio koota sitä täällä, vaan siellä Suomessa.

    Tosi kiva kuulla, että sullakin on sellainen inspiraation kausi alkamassa, ja uskon, että sulla takataskut kyllä pursuaa ideoista, jopa niin, että niitä joskus tippuu sieltä muillekin. ;)

    Me kyllä haaveillaan omasta talosta, ja välillä suunnittelaan mitä sinne laitetaan. Ollaan suunniteltu jotain aurigonvalolla tai tuulella aktivoituvia koristeita. Nyt pitää unelmoida aktiivisesti, että unelmat toteutuisi. ;))

    ReplyDelete
  10. Viitaten edelliseen; olen postihässäkän takia missannut jotain noin kivaa. Olisin kannattanut keltaista!

    ReplyDelete
  11. Liivia
    No kiva että nyt kerkisit sieltä postitoimistosta piipahtamaan, on muuten kyllä varmaan maailman kaunein postitoimitus. ;)

    No sä olisit pelastanut keltaisen, se reppana kun jäi ilman yhtään kannattajaa, mä luulen, että keltainen on mielissään, mua vähän suretti sen puolesta, olis melkein mieli tehnyt vaihtaa oma ääni siniseltä keltaiselle. ;)

    ReplyDelete
  12. Suomen koti. =)
    Ihanalta kuulostavaa...

    Ja sadetta oltais voitu kyllä täältä lähetellä siulle.
    Oikein rankkasadetta. =)

    ReplyDelete
  13. Hallatar
    Pistä tuleen sitä sadetta, mä lähetän kyllä mieluusti sinne auringonpaistetta. Kerran ainakin onnistuin lähettämään sitä Saksaan, tosi sieltä päin sateen lähetys tänne ei onnistunut.

    Juu, Suomen-koti, se mulla nyt kyllä pyörii haaveissa. Sitä minä mielessäni sisutelen, en oikein jaksa täällä niin paljoa enää panostaa. ;)

    ReplyDelete
  14. Kuullostaa ihanalta projektilta ja kiva, kun Rob on mukana suunnittelussa :)
    Itsetekeminen on niiiiin terapeuttista!
    hauskaa viikonlopun jatkoa!

    ReplyDelete
  15. Katilein

    Rob on innolla mukana suunnittelussa, koska meille tuo Suomeen muutto on sellainen yhteinen unelma. Ja siinä samalla on kiva myös suunnitella uutta kotia. :)

    ReplyDelete