Tuesday, April 6, 2010

Loppu elamani ensimmainen paiva

Yleensa heraan aamulla, ryntaan suoraan sangysta "duuniin", eli tahan koneelle lahettamaan yon aikana tulleita tilauksia ja alan saman tien ahertaa uusien duunien parissa.  Aamukahvin horppaan tassa samalla koneen aaressa. Mielessa kaihertaa tekemattomat kotihommat. Koko paivan on tunne, etta on jotenkin kiire.



Peiliin ei viitsisi edes vilkaista. Sielta kurkistaa vieras ihminen, eika silla ole mitaan paalle pantavaa. Keskivartalolle on kertynyt liikaa vaarallista rasvaa. Jalkoja kolottaa ja olo on kuin puupolkylla. Tukkakin on kuin harakan perse. Ei sille voi kuin irvistaa.

Mutta  nyt olen jalleen kerran tarponut  tarpeeksi tassa itse inhon suossa. Joten nyt alkaa jalleen kerran uusi elama.

Lupaan aamulla ihan ensimmaiseksi hymyilla peilikuvalleni ja sanoa muutaman kauniin sanan. Ehka tukankin vois kammata ja sipaista hiukan mineraalimeikkia naamaan ja piirtaa kulmakarvat.

Aamujumpaksi kukkien poimintaa puutarhassa ja kodin siivous. 

Ja sitten rauhallinen aamukahvi, tana aamuna kupissa oli viela tavallinen latte, huomena maidon tilalla tulee olemaan soijamaitoa.

Musta on tullut vanhemmiten aamuihminen. Aamu on mulle parasta aikaa tsempata. Jos aloitan aamuni oikein, rauhassa ja hyvalla tuulella, niin loppupaivakin sujuu paljon paremmin.

Yleensa mulla on tapana aloittaa uusi elama huomena. Mutta se alkaa nyt, tanaan!

Edit.
Kiitos muuten teille kaikille, jotka pidatte mulle seuraa paivan aikana. On kiva lukea kommentteja ja vastailla tassa duunin lomassa. :)

29 comments:

  1. Stunning photos, such rich and vibrant colors!

    Kim

    ReplyDelete
  2. Värikylläisyys kyllä hivelee silmiä sun kodissa!
    Kyllä se päivä aina jotenkin käynnistyy jossakin vaiheessa : )

    ReplyDelete
  3. Taru
    Kiitos ja totta, kyllahan se paiva aina jotenkin kaynnistyy. Mutta olen huomannut, etta jos aloitan se jo heti aamusta "oikein", niin saastyn turhalta voivottelulta ja tuskailulta. ;)

    ReplyDelete
  4. Onnea uudelle loppuelämälle! Hyviä päätöksiä Itkis.Mullakin on jo monta vuotta ollut aamukahvissa soijamaitoa,tavalliseen maitoon en olekaan vuosiin koskenut.Mä olen viimeisen kuukauden aikana tehnyt myös aamulla 5 tiibettiläistä liikettä;ohjeet niihin mun blogissa pari postausta sitten.Suosittelen!
    Ja komppaan muita,teillä on ihania värejä kotona!

    ReplyDelete
  5. Mahtavaa, että jätit minulle kommentin niin löysin tieni tänne. Minullekin aamut ovat tärkeitä, jos päivä alkaa nurinkurin kaikki menee pitkän aikaa pieleen. Minä tarvitsen aamuisin hiljaisuutta. Haluan tehdä asiat itsekseni ja hiipiä sitten vähin äänin ulos talosta.

    ReplyDelete
  6. Minullakin on (muka) aina kiire. Viime aikoina olen miettinyt kuinka suuri osa tuosta kiireestä mahtaa olla omaa syytäni ja mielikuvitukseni tuotantoa. Olet oikeassa, että uusi elämä vaatisi ensisijaisesti vain oman asenteen muutosta - ne muut jutut luultavasti korjaantuis sen jälkeen melkein itsestään...

    Oih, noita värejä..! Minäkin tarvitsisin nyt niitä! :)

    ReplyDelete
  7. Yaelian
    Kiitos mahtavista ohjeista, kokeilenkin niita heti huomena, tanaan on jo paiva niin pitkalla, etta ei ole enaa aamujumpan aika. Ja linkitan varmaan sun blogilles, kun kerron uuden elamani uusista jutuista.

    Maito ei sovi mulle ollenkaan, muuten en sita juo, mutta aamuisin olen kylla mukillisen sita vetanyt latten kanssa. Ei hyva, tyttareni jo kertoi, etta soijamaito sopii siihen latteen hyvin ja kun sakin viela suosittelet, niin sita pitaa kokeilla. :)

    Kirjailijatar
    Tosi kiva, etta loysit tanne. Ma olen seuraillut sun blogias nyt jonkun aikaa ja ihastunut sun kuviin ja ihaniin kirjoituksiin.

    Hiljaiset aamut on ihania, ja jos malttaa aloittaa paivan rauhallisesti, niin se saastaa paljon aikaa loppu paivaksi. :)

    ReplyDelete
  8. Ansku
    Mun mielestani kaikki on kiinni ensi sijaisesti juuri siita omasta asenteesta. Kun sita muuttaa, niin muut asiat muuttuvat automaattisesti. Ei tarvitse tuskailla ja tehda vakisin mitaan. Kun on oikea asenne, niin se mita ennen olisi pitanyt tehda, muuttuukin sellaiseksi, jota haluaa tehda. Siina on suuri ero.

    Meilla on runsaasti varia, koska se tekee kodista helppohoitoisen ja ei tarvitse "sisustaa", kun varit jo itsessaan antaa taytelaisen tunnelman.

    ReplyDelete
  9. Joku (viisaampi?) jossain neuvoi tekemään pienin askelin, niin ainakin jotain tulee tehtyä. Mua se ajatus on ainakin auttanut niinä hetkinä, kun tuntuu ettei mitään tapahdu / saa aikaan. Mä en kylläkään ole mikään työnarkomaani, mutta häslään liikaa asioita samalla kertaa, niin että kaikki jää puolitiehen... (tätäkin aloitin kirjoittamaan nyt neljättä kertaa)
    Seurailen sun uutta elämää omaani odotellessa =)

    ReplyDelete
  10. Kuulostaa hyvältä tuo "loppu elämäni ensimmäinen päivä" - jotenkin minusta tuntuu, että se on suotuisien tuulien alla nyt aloittaa taas ns. puhtaalta pöydältä itsensä kanssa. Samankaltaisia ajatuksia omaan arkeeni sopien olen ajatellut toteuttaa...

    ReplyDelete
  11. Blogissasi on ihanaa käydä ilahtumassa. Pidän sinun värimaailmastasi. Onnea vaan loppuelämällesi, uskon, että noilla eväillä pysyt virkeänä ja hyvällä tuulella.

    ReplyDelete
  12. Tuire
    Juu, pitaisi aina muistaa, etta voi tehda vain yhden asian kerrallaan, kiinalainen sananlasku sanoo, etta et voi napata kerralla kiinni kahta sammakkoa, tai jotain sinne pain...

    Mulla on joskus tilanteita, etta kierran ympyraa, en saa mitaan aikaiseksi, vasta kun ton taas muistaa, etta ei tarvitse tehda kuin yksi juttu, niin se umpisolmu lahtee aukeamaan.

    Meinasin vanhasta tottumuksesta kirjoittaa, etta saa nyt nahda, mita tasta tulee, mutta nyt sanonkin, etta kiva kun oot seurailemassa mun onnistumista. ;)

    Marke
    Kiva, no nyt mennaan sitten yhdessa pienilla sipsuttavilla askeleilla eteenpain. Sillain uusi elama onnistuu mukavasti eika ala heti alku metreilla uuvuttamaan. :)


    Unelma
    Kiitos taas ihanasta kommentista. Te annatte taalla mulla innostusta ja kipinaa pitaa omista paatoksistani kiinni. :))

    ReplyDelete
  13. I LOVE these! I don't know many girls brave enough to paint her walls pink! How gorgeous!

    ReplyDelete
  14. Herself
    Thank you, I might be already so big girl, that I dare anything. ;)

    ReplyDelete
  15. Jostain kautta päädyin tänne blogiisi ja ihanan värikkäät kuvasi saivat minut iloiseksi heti aamusta:)
    Onnea uudelle elämällesi toivottaa toinen aamuihminen!:)

    ReplyDelete
  16. Nämä sinun kuvat ovat kyllä aivan uniikkeja. Ihan kuin sadusta. :)

    Minä olen muuten aina ollut aamuihminen. Nautin aamunhämärästä ja hiljaisuudesta.

    Kuulostaa muuten kivalta uudet aamurutiinisi. Koneen ääreen on niin helppo jämähtää heti aamusta. Minulle käy usein myös niin, mutta nyt sitä on taas piristynyt ja saanut uutta virtaa, kun se ei ole oikein ollut mahdollista.

    Minulla on yksi sääntö itselleni: Joka päivä täytyy tehdä ainakin pieni lenkki ulkona. Yleensä, kun lähtee, niin minulla se lenkki venyy aika pitkäksi (ellei ole ihan kamala ilma).

    Minä muuten jumppasin aina ennen aamulla, mutta se tapa jäi jo vuosia sitten. Pitäisikin varmaan viritellä se eloon uudelleen. Sitten huomenna... ;D

    ReplyDelete
  17. Olen joskus itsekin tarponut samankaltaisessa "suossa". Rutiinejaan on kiva muuttaa ja seurata. Vaikka ihan se, että hidastaa on tosi tehokasta välillä. Mulle tulee aina täysi lamaannus kun hommat on tekemättä enkä osaa tarttua sit oikeen mihinkään.

    Sulla on listassa tosi hyviä ideoita!

    ReplyDelete
  18. Ihania värejä, ihania virkattuja tyynyja, koko huone on kuin satumaailmasta, siellä on hyvä, iloinen henki...

    Aamujumppa on erinomaisen tärkeää kaikille..
    Vähän mutta säännöllisesti!!

    Aloitin tämän päiväni joogailemalla..ja huomaan aina eron jos en ole joogaillut...

    ReplyDelete
  19. Susanne
    No olipas kiva, etta eksyit tanne, minua niin piristaa tollaset kivat kommentit. :))


    Elegia
    Se on kylla kumma, miten tahan koneelle voi jamahtaa tunti kausiksi. Mulla meni taas sellaseksi, etta en tehnyt mitaan muuta. Nyt yritan ainakin ensiksi tehda hiukan muitakin asioita, etta sitten voin istua tassa hyvalla omalla tunnolla.

    Hyva periaate tuo, etta tekee ainakin pienen kavelylenkin. Ma olen aina ollut laiska kavelemaan, mutta hyvaa se tekisi.

    Aamujumpan aion ottaa tavakseni, tanaan se kylla jai tekematta. ;)

    Hanna
    Ma olen nyt oppinut, etta todellakin pitaa pysahtya taysin, kun hommia tuntuu olevan liikaa tekematta. Se kylla saastaa kummasti aikaa, kun malttaa hidastaa tahtia.

    Hanne
    Kiitos ja ma olen tosi iloinen noista tyynyista, virkkaus on ollut kivaa vastapainoa digitaaliselle tekemiselle.

    Mulla jai kaikki liikunta taysin, kun jamahdin vain koneelle. Ja liikunnan puute kylla tuntuu nyt koko kehossa.

    Joogasta olen haaveillut pitkaan, mielessa on ajatus, etta menisin johokin jooga tai pilatesryhmaan...hautukoon se nyt korvan takana, aamujumpan haluan kylla nyt heti ottaa rutiiniksi.

    ReplyDelete
  20. Kiitos kun seuraat Romppala-blogiani! Ihania värejä ja kuvia blogissasi, niissä todella silmä lepää, rakastan kauniita yksityiskohtia :)

    Vaikka olen enemmän yökyöpeli, aamut ovat ihania ja olen oppinut arvostamaan niitä, itse aina unenpöpperössä haluan ottaa joka aamu sen 10-15 min aikaa vain loikoilla, hiljentyä ja visualisoida venyttelyn lomassa miltä tuleva päivä tulee näytämään, monesti se myös toimii ja päivästä tulee kaunis ja työtkin sujuvat kuin tanssi :)

    Kaikkea hyvää toivottaen!
    Linda

    ReplyDelete
  21. Linda
    No olipas kiva, etta sina loysit tanne mun blogille. Ma tykkaan tosi paljon sun Romppulasta. :)

    Kuullostaa tosi ihanalta toi sun paivan alotus. Makin yritan aloittaa aamuni positiivisesti, mutta kun paastin taas kiireen ajatuksen mieleeni, niin tuokin todella hyva tapa paasi unohtumaan.

    Ma olen kylla myos itse huomannut tuon, etta usein siita paivasta tulee juuri sellainen, kuin sen mielessaan aamulla kuvittelee...valitettavasti myos negatiiviset mietteet tuppaa toteutumaan.

    Siksi ma teenkin nyt tan taysremontin elamassani, etta muistaisin kuinka tarkeaa tuo oma asenne on.

    ReplyDelete
  22. Hieno asenne! Uusi elämä! Onneksi uuden elämän voi jokaisena aamuna aloittaa ja koittaa muistaa elää se täysillä :)
    Niin se peili....juu.....ei sinne aina meinaa uskaltaa aamulla kurkata hi hih!
    Voi että nuo sinun kuviesi värit siellä taas tekevät hyvää Kiitos!
    Luin Elegian blogista, että pian tapaatte, onpas hauskaa!!!!!

    ReplyDelete
  23. Johanna
    Kiitos ja tosiaan, uuden elaman voi aloittaa kylla vaikka joka hetki, ja kannattaakin aina pysahtya, jos asiat tuntuu menevan solmuun.

    Ma odotan innolla Elegiaa tanne, me ollaan niin paljon oltu muutenkin tekemisissa keskenamme, etta kiva vihdoin tavata ihan oikeasti. :)

    ReplyDelete
  24. Kuulostaa hyvältä päätöksltä. Meillä on samanlainen olento peilissä kun katson sinne. Tarttis tehdä jotain

    ReplyDelete
  25. Oi, miten kaunista värisikermää näissäkin kuvissa!

    Ja aamujumpaksi kukkien poimintaa! Minäkin haluan itselleni elämän, jossa aamuisin poimitaan kukkia. Ah, täydellistä!
    Aamuihminen olen jo valmiiksi ja puutarhakin edistyy pikku hiljaa, joten kenties jonain päivänä vielä aloitan päiväni kukkien parissa.

    ReplyDelete
  26. Arleena
    Juu, jos peilista katsoo sellainen ihminen, josta ei tykkaa, niin silloin tosiaan pitaa tehda jotain, pitaa katsoa sita ihmista uudella astenteella.

    Kultsin Kamppa
    Jaaha, lisaa aamuihmisia. :)

    Kukat puhuu sellaista kielta, etta niiden seurassa jotenkin rauhottuu ja tulee itsellekin kauniimpi olo. Siksi niiden kanssa on hyva aloittaa paiva. ;)

    ReplyDelete
  27. Hi Kim,Beautiful images in this post!
    besta regards,
    Marce

    ReplyDelete