Suomessa paasiaisen aika oli niin erilainen kuin taalla etelelaisessa Kaliforniassa. Suomessa paasiainen on kevaan juhla ja se oli mukava paussi kaiken kiireen keskella. Mulle se oli ennen kaikkea pari ylimaaraista vapaapaivaa.
Taalla paasiaisena ei ole ylimaaraisia vapaapaivia ja koska taalla on lahes taysi kesa, niin paasiaisen hennot kevaiset varitkaan ei paase oikein oikeuksiinsa. Tosin kylla taalla jotain kevaan merkkeja toki on, monet puut, pensaat ja kukat kukkii juuri kauneimmillaan, kuten ylakuvan jasmiini.
Me ei oikeastaan vieteta mitaan juhlapyhia kovin periteellisesti, ei sen paremmin suomalaisittain tai amerikkalaisittain. Mutta jotain pienta kivaa on kuitenkin kiva laittaa, eli ihan ilman pupujusseja en osannut olla. Ma ajattelin tehda jonkun kivan paasiaiskattauksen, mutta paatettiin sitten kuitenkin menna ulos syomaan ja tanaan meidat on kutsuttu anopille paasiaisillalliselle. Joten tassa nyt tais tama paasiainen menna rennosti lepaillen. Rob menee huomena sunnuntaina taas normaalisti toihin.