Wednesday, September 1, 2010

Ilo

Valokuvatorstai on palannut kesalomalta ja aiheena on talla kertaa ilo. No, ei tarvinnut kovinkana paljon miettia, kenka kuvan tahan laitan, mutta vaikea oli paattaa mikan kuvan laitan. Joten tama iloinen vesileikki olkoon osallistumis kuvani valokuvatorstaihin.  Mutta jatkan nyt tasta hiukan lisaa muuten vaan...siita ei tarvitse valittaa, jos tulit vain valokuvatorstain haastekuvaa katsomaan. ;)

Ei voi mitaan, kyyneleet putos jalleen, kun selailin naita kuvia. Voi miten mun on ikava tuota pienta miesta. Kyyneleet on ikavaa, mutta myos suurta iloa. Olen niin ylpea ja onnellinen, etta olen tuon pienen taaperon mummo. Mulle molemmat mummot on olleet erittain tarkeita ja rakkaita ihmisia. Mulla oli onni, etta sain viettaa paljon aikaa mummojeni kanssa. Toivon, etta makin voisin olla Kaapon elamassa mukana yhta paljon, kun omat mummoni oli mun elamassa. Tuon unelman saavuttamiseen tarvitsen nyt kaiken positiivisen energian, mita suinkin vain voin saada.


Alemmat kuvat ovat Venice Beachilta.

Edit. Tasta postauksesta on poistettu paljon hopinaa, hopinat on siirtyneet takas Kyynelkanavaan.

31 comments:

  1. Ihana pikkunen! :) Ilo kuvassa ja ilo sinulle! Ole vaan rauhassa positiivinen, sillä on juuri nuo vaikutukset mitä tuossa luettelit. Itse päätin jo 30v sitten olla olosuhteista huolimatta mieluummin positiivinen kuin negatiivinen. En kestäisi itseäni joskus vanhana negatiivisena akkana, ehkä siinä yksi syy. :)

    ReplyDelete
  2. Savisuti
    Kiitos, siina on mylla mummon silmatera, aina iloisena.

    Ma olin ennen sellanen "positiivinen" muiden arvostelija. Silloin en ymmartanyt kuinka negatiivista sellainen todellisuudessa oli. Juu, minakaan en halua olla vanha negatiivinen akka. ;)

    ReplyDelete
  3. Mainionnäköinen pikkumies! Tänään juuri katsoin omien lasten kuvia vain parin kolmen vuoden takaa ja mietin, että ymmärsinkö käyttää sitäkään aikaa oikein ja iloita kaikesta siitä, mitä oli tarjolla. Miltähän mahtaa tuntua, kun pääsen mummon hommiin? Kuule, jatka vain sun erinomaista linjaa. Karavaani kulkee ja koirat haukkuu. Sulla on kiva tyyli. Venice beach on tuttu paikka.

    ReplyDelete
  4. Johanna
    Jos on yksi asia mita ehka elamassani kadun, on se, etta olisin voinut antaa lapsilleni enemman aikaa ja iloita enemman siita lyhyesta hetkesta kun ne oli pienia.

    No, nyt sita ymmartaa aivan toisin lapsenlapsen kanssa. Ma ahmin joka ikisen ilmeen ja eleen.

    Ja tyyli tulee jatkumaan samana, kunhan vaan hiukan kelaan ja opettelen itsekin uutta elamantapaani.

    Venice on yks mun lemppari paikka LA:ssa. :)

    ReplyDelete
  5. Terveiset myös sinne päin täältä flunssan kourista. Kauhea ikävä LA:ta.

    ReplyDelete
  6. Lapsen ilo, ilo uudesta ihmisestä! Niin kaunista!

    ReplyDelete
  7. Ihana! Ja ihana mummo olet! Mä arvostan niin paljon omakohtaisten kokemusten kautta opittua viisautta! Kiitos kun sitä jaat!
    Halaus!

    ReplyDelete
  8. Oletpa ihana ja cool mummo:-) Kaapo on tosi suloinen, ja varmaankin vaikeaa kun et voi nähdä häntä,tosin skype on onneksi olemassa. Varmaankin sitä ihan eri tavalla nauttii lapsenlapsestaan,kun siitä voi ottaa ne parhaimmat palat...Venice Beach on mullekin tuttu..

    ReplyDelete
  9. Oh-show-tah hoi-ne-ne
    Kiitos, tuo pikku mies se jaksaa iloita. :)

    Malla
    Kiitos. :)

    Unclejohn
    Kiitos, ja ymmarran kylla hyvin ikavasi, kylla tama kaupunki vie koko sydamen. Toivottavasti flunssa hellittaa pian. :)

    Hannele
    Niin on. :)

    Kiirepakolainen
    Se on kylla ihaninta iloa, jota itse olen kokenut. :)

    Nina
    Kiitos. Ja kiva, etta mummon viisaas sanat kinnostaa. :)

    Yaelian
    Kiitos, Kaapo on niiiin ihana, ja on taa vaikeaa, ihan mieleton ikava, mutta onneksi tosiaan voidaan kameroiden valityksella sentaan pitaa yhteytta. Ja tosiaan, ihan erilailla sita osaa arvostaa yhteista aikaa lapsenlapsen kanssa, kun aikoinaan omien kanssa. :)

    ReplyDelete
  10. Suloinen Kaapo, ja lapset+vesi on täydellinen yhtälö! voi sitä riemua! :)

    Mäkin olen "skype-täti" toisen veljeni lapsille, jotka asuvat pohjois-suomessa enkä heitä näe edes joka kerta kun Espoo/Helsinki kotiseudullani käyn ... sielä nuorin poika on reilu 2 v enkä ole nähnyt häntä kuin kerran, toissa jouluna. Silti pieni tietää kuka olen, kun näkee skypessä videokouvan ja jutellaan. Mietin juuri, että yhdistääköhän se mut sitten kun nähdään "livenä" siihen "skype-tyyppiin" ;D

    Ikävästäsi kun puhuit, tuli mieleen tämä kaunis loru:
    "Loneliness is not being alone, but not having anyone to miss."

    Onneksi ON niitä ketä ikävöidä ... :´)

    ReplyDelete
  11. Onpa ihania kuvia - ei ollut varmaan vaikea valinta tähän aiheeseen :))

    Mielesäti sinun ei tarvitse selitellä sitä, miksi kirjoitat mitä kirjoitat tai pohtia sitä, millaisena muut ne tekstit kokevat.

    ReplyDelete
  12. Ihana kuva pienoisesta vesileikeissä.

    ReplyDelete
  13. Venice Beach ihan hehkuu lämpöä sinun kuvissa ja Kaapo on kyllä kuvissa ihku ihana vesseli!

    ReplyDelete
  14. Tämä kokonaisuus sopii minulle ja laittaa miettimään. Minäkin olen ollut kovin kyyninen, en ehkä enää niin...?
    Minä arvostan kovasti mummojen elämänkokemusta. Itselläni oli kaksi kovin erilaista mummoa, joista on hyvät muistot, tuoksut, maut, ihot,... Harmi ettei heitä ole enää.

    ReplyDelete
  15. MaaMaa
    Sulla on sitten ihan samanlaisia kokemuksia Skypella, musta on ollut ihan uskomatonta, kuinka tollanen pieni ihminen voi niin interaktiivisesti osata jutella kameran valityksella. Ja kylla musta tuntu, etta Kaapo tunnisti mut just samaksi hassuksi mummoksi, joka vilkuttelee ja hupsuttelee naytolla. ;)

    Aivan ihana toi loru.

    Elegia
    Juu, olis kylla iloa loytynyt viela monta kiloa lisaakin.

    Ja tiedan, en tosiaankaan tarvitse mitaan selityksia. Mutta huomaan, etta mulle on edelleen hiukan outoa kirjoittaa tai puhua aivan vilpittomasti, ilman sarkasmia. Siita oli tullut mulle iskostunut tapa. Mutta en koskaan oikein itse pitanut siita, se on helppoa, mutta raukkamaista. Siina jotenkin aina vahattelee joko itse tai jotain muuta. Tiedan, etta en enaa ajattele mita muut ajattelevat, kun loydan lisaa rohkeutta olla oma itseni.

    Noora
    Kiitos. :))

    My name is
    Venice Beach oli Kaapolle elamys, joka kylla nakyy kuvista. :)

    RvaPioni
    Ma olen nyt paasemassa eroon tuosta kyynisyydesta, onneksi. Se ei mielestani ole mikaan sellainen osa persoonallisuutta, jota ilman en olisi oma itseni.

    Kiva, etta sullakin on tollaisia kokemuksia mummoista, mulla on ihan samanlailla, erilaiset mummot, mutta molemmista ihanat tuoksuvat muistot.:)

    ReplyDelete
  16. Vedessä on mukavaa polskia, siitä aito ilo

    ReplyDelete
  17. Ari
    Juu, Kaapo oli kylla oikea vesipeto ja parhaiten viihty juuri tossa elementissa. ;)

    ReplyDelete
  18. Kaikki kuvat ovat iloa täynnä. Muistoja mukavia ja kaipauksia syviä. Pitkä välimatka on raskas taakka, mutta se ilolla aikoinaan palkitaan.

    ReplyDelete
  19. Iloinen kuva ja niin suloinen pikkuinen :)

    ReplyDelete
  20. Arleena
    Juu, noihin kuviin sisaltyy niin paljon ihania muistoja, jotka myoskin hiukan satuttaa, koska ikava on kova. Pitka valimatka on nyt rasitteena, mutta uskompa, etta siihenkin loydetaan joku kaikille mukava ratkaisu. :)

    Tant C
    Kiva taas nahda suakin taalla, ja kiitos, Kaapo on kylla niiiin suloinen. :)

    Ihanuudet
    Kiitos, onhan se niiiin ihana. :))

    ReplyDelete
  21. Kaapo on ihan oikea aurinkopoika. Onnellinen on se mummo joka hänet "omistaa". Ilo nähdä ilo ja lukea mitä mummon iloon liittyy.

    ReplyDelete
  22. Lastu
    Juu, olen kylla niin onnellinen mummon, koska "omistan" just ton ihanan Kaapo pojan. Mummona olemisen ilo ylittaa suuresti ennakko-odotukseni, uskomatonta, kuin pieni ihminen voi muuttaa koko elaman, niin Kaapo on minulle tehnyt. :)

    ReplyDelete
  23. Mikseihän mun kommenttia olekaan täällä, eilen kävin.

    Kävin vain hehkuttamassa mummouttasi, hieno Juttu! Minäkin voisin olla mummopuoli, jos poikapuoleni saisi aikaan jotakin...hurja ajatus:)

    ReplyDelete
  24. Mummoilo välittyy ihanalla tavalla :D

    ReplyDelete
  25. Liivia
    Mummous on ihanaa, en osannut etukateen kuvitella, kuinka paljon se mullistaa omaa elamaa. :)

    Ruska
    Kiitos, mummoiloa on ihana hehkuttaa. :)

    ReplyDelete
  26. Lapsen ilo on aidointa iloa! Mummona lapsista varmaan nauttii täysillä. Omat tosiaan kasvaa arkielämän pyörityksessä kuin huomaamatta. Kaapo on ihana!

    ReplyDelete
  27. Miiwi
    Kylla sita nyt mummona osaa ihan erilailla nauttia, ehka se tietty on myos helpompaa, koska ei tartte jatkuvasti pyorittaa sita raskasta arkea. Niin ne mun omatkin lapset kasvo, niin akkia.

    ReplyDelete