Kehkeytymässä ~ Coming up

Mun työnurkkaukseni alkaa jo hiukan hahmottua röykkiöiden alta. Vaikka paljon on vielä pientä säätöä. Mä koitan saada työvälineet ja materiaalit jonkilaiseen loogiseen järjestykseen, jottei joka ikinen kerta, kun jotain puuhastelen, koko kämppä näytä kaatopaikalta. Löysin onneksi kirpparilta ton mustan toimistopömpelin, mulla oli ihan samanlainen valkoinen Suomessa. Se on aika kätsy, kun sillä saa kuskattua välineet ja vehkeet sinne missä niitä tarvitaan. Ja mulla on myös paljon lisää laatikkotilaa uudessa työpöydässäni. Alimmassa näkyy miltä se ennen maalausta näytti. Ennen nyt tässä selvitä sen kummemin yksityiskohtia, mutta kerron kommenteissa lisää, jos joku asia kiinnostaa.

 ***

Nothing ready yet, but little by little I get things organized. I found that black office drawer from a drift store and my new desk has also plenty of drawers, so I get all my (well, most of, at least) tools and supplies in some kind of logic order. You can see my desk before in the photo below. I won´t explain about details, but I tell you more on comments, if you are interested what I´ve with the desk or anything else.

Pikku breikki - a little break

Kahvitauko maalauksessa...joten laitanpa tassa nyt jo muutaman kuvan makkarista. Seinat on maalattu ja nyt en vaan viela tieda, maalaanko toisen kerroksen vaaleammalla paalle, vai jatanko tahan vaiheeseen. Me oltiin molemmat aivan haltioissamme illalla tuosta tummasta harmaasta. Ihanan rauhallinen, mutta silti mukavasti dramaattinen...vahan niinkun me ittekin.

Tavarat odottelee viela sijoitus paikkoja ja monta muutakin uutta ideaa muhii. Ma muuten maalaan tassa samalla meidan pahvilaatikot, niin sopii paremmin uuteen variskaalaan.

Ei vais, nyt on palattava tyomaalle...

***

Little coffee break....Bed room is now dark gray, so calm, yet dramatic...just like us. Nothing is ready yet and I have to get back to work, c'ya!

New color of the living room corner.

Mummola valmistautuu huippuvierailuun

Meilla oli taalla viikonloppuna oikein kunnon talkoot. Puutarhaa parturoitiin oikein olan takaa. Paljon saatiin aikaseksi, mutta kylla siella viela paljon tekemistakin on.

Tyttareni Sirpu on tulossa ens viikolla Lauri-miehensa ja Kaapo-poikansa, eli mun ekan lapsenlapseni, kanssa meille. Mummola pitaa nyt siis laittaa nopeasti kuntoon, etta Kaapon on kiva ja turvallista taapertaa taalla. Mutta mulle kay aina niin, etta kun mulla on jotain tiettya hommaa, niin alankin tehda jotain ihan muuta. Sen sijaan, etta olisin vaan jarjestellyt paikkoja, mun pitikin alkaa maalaamaan.

Pikkuhyllykko ja lokerikko seinalla sai uuden vaalean turkoosin maalin pintaansa. Olin maalannut ne viimeksi edellisen remontin yhteydessa ja ne oli jotenkin liian tummia nykyisiin vareihin. Ekaks koitin sijoittaa hyllyn keittioon, mutta se paatyi kuitenkin olkkarin tyotilaan. Siina on seina viela ilman tauluja, mulla kestaa aina pitkaan, ennen kuin alan niita ripustella, mutta nyt hylly ja lokerikko hiukan piristaa paljasta seinaa.

Hommaa siis riittaa viela pihalla ja taalla sisalla. Mutta ei hataa. Kylla taa tasta kuntoon tulee ja vieraita odotellaan jo niin innoissamme, etta ei meinata nahoissamme pysya. ;)

***

We are waiting my daughter, her husband and son to visit us next week. My grandson is 1 year old, so we must do some arrangements to make our home nice and save for him. But usually, when I have to do something, I end up to do something else. Now I painted the little selves. First I tried to place them into the kitchen, but they ended  up into the living rooms little workstation.

Tervetuloa tutustumaan tyopaikkaani ~ Welcome to my working place

Meidan koti on todella pieni, ei oikeastaan edes oikea talo, vaan Robin vanhempien vierastalo. Tilaa on vahan, mutta ollaan mieluummin yritetty tehda tasta toimiva ja viihtyisa, kuin etta tuhlaisimme nyt aikaa ja rahaa isompaan taloon. Sen aika on sitten tulevaisuudessa Suomessa.

Vaikka tyotilani ei ehka ole mikaan ihanteellisin, sehan on vain nurkkaus makkarissa, niin se tyo, jota talla hetkella teen, on minulle taydellinen, suorastaan unelmien tayttymys. Olen tietty ennenkin tehnyt omia hommia, mutta nyt tuntuu, etta vihdoin kaikki palaset ovat loksahtaneet kohdilleen. Nautin tyostani tosi paljon ja aikaa jaa viela mukavasti kaikkeen muuhunkin.

Mulla onkin nyt taas alkanut sormia syyhyttaa tehda jotain "oikeasti", varsinaisen tyoni teen taysin digitaalisesti ja asiakkaillekin kaikki menee digitaalisessa muodossa. Mulla on kasa lankoja odottelemassa ja yhta sun toista askartelumateriaalia. Tulette varmaan jatkossa taas nakemaan katteni tuotoksia.

***

Our home is very small, not even a real home, this is Rob's parents guest house. Instead of buying a bigger house, we've tried to make this cozy and functional. Our dream house in future is in Finland.

I do all my work digitally. But now I have a itch to do something "real". You might see in the future some of my creations.