Tuesday, June 15, 2010

Antiikkia ja unelmointia

Tassapa hiukan ihanuuksia mun yhdesta lempparikaupastani Tumbleweed & Dandelionista Venice Beachilta. Naissa nakyy oikeastaan sellainen varimaailma, jollaiseksi kuvittelen oman unelmataloni, sitten joskus jossain. (Naista tulee mulle mieleen yks rakas ystavani ja kolleegani, kaykaapa katsomassa taalla, tuollaisia ihanuuksia ei tarvitse ihan taalta Kaliforniasta asti raahata sinne Suomeen.)

Me varmasti kaikki haaveillaan jostakin paremmasta, kuin mita meilla tassa ja nyt on. Ja haaveilla toki saa ja pitaakin. Elama on jatkuvaa liiketta ja muutosta. Mikaan ei pysy samana. Olipa se taman hetkinen tilanne minkalainen tahansa ja vaikka se vaikuttais kuinka jamahtaneelta ja epatoivoiselta, niin se muuttuu varmasti. Tai tuntuipa taman hetkinen tilanne miten hyvalta ja taydelliselta tahansa, sekin tulee muuttumaan. Me toisaalta odotamme muutoksia ja toisaalta pelkaamme niita.

Jos unelmat liittyy materiaan, niin voimme olla varmoja, etta tyytyvaisyyden sijasta mielessa on useimmiten tyytymattomyys. Mutta tyytymattomyyden sijaan pitaisi keskittya siihen mista voi olla kiitollinen, ei pitaisi keskittya siihen mita ei ole.Tama ei ole mitaan magiaa, vaan aivan kaytannollista psykologiaa. Tyytyvainen mieli on huomattavasti parempi yhteistyokumppani kuin tyytymaton mieli. Onnistumisen edellytyksena on hyvaksyminen, ei vastustus. Hyvaksy elamasi ja  juuri sellaisena kuin se on tassa ja nyt, ja hyvaksy itsesi juuri sellaisena kuin olet, niin huomaat, etta se tuo mukanaan positiivista muutosta, tyytymattomyys sen sijaan johtaa syvemmalle tyytymattomyyteen.

Arsyttavaa teoreettista hopinaa? Niin makin ennen ajattelin, olin karsimaton, enka kuvitellut, etta tuollaisten asioiden oivaltaminen voisi todella muuttaa mitaan. Mina yritin etsia oikopolkuja ja hatailla matkallani. Mutta mita noyremmin olisin malttanut pysahtya ja tarkistaa omaa asennettani, sita nopeammin olisin nahnyt positiivisen muutoksen elamassani. Itse tarvitsin taydellisen tietoisuuden muutoksen, etta ymmartaakseni etta en ole olosuhteiden uhri vaan itse vastuussa kaikesta mita elamassani tapahtuu. Kaikki rajoitukset, jotka koin olevan unelmieni esteena, oli vain omassa mielessani. Mutta siita sitten lisaa myohemmin.

***
Photos are from one of my favorite shop Tumbleweed & Dandelion at Venice Beach, CA. I can imaging my future dream house, sometime, somewhere, in these color shades.

10 comments:

  1. Huomaan olevani samaa mieltä. Joskin todella usein itse kaihoilen asioita joita en yksinkertaisesti voi tavoittaaa - vielä. Se ei ole unelmointia, vaan se on omanlaista tulevaisuuden kaipuuta - ja sinänsä aivan turhaa. Unelmointi on toivomista, ei melankolista ja epätoivoista lauseenasettelua futuurissa.

    ReplyDelete
  2. Tuure
    Niin, kyllahan me kaikki kaihotaan sellaista mita ei silla hetkella voi saavuttaa. Ja oikeastaan silla juuri rajoitamme omia unelmiamme. Kun uskaltaa heittaa kaikki rajoitukset mielesta ja vaan katsella luottavaisesti sinne tulevaisuuteen, niin kylla ne todelliset unelmat sielta sitten aikanaan putkahtaa. Ja usein tulee vastaan jopa paljon parempaa. ;)

    ReplyDelete
  3. Totta! Asiolla on tapana järjestyä - vaikka miten tapahtuisi. Hyvin harvassa tilanteessa asiat eivät järjesty.

    ReplyDelete
  4. Tuure
    Ja usein silloinkin kun nayttaa, etta asiat eivat jarjestyneet, niin jalkikateen huomaa, etta oikein ne sittenkin meni. Useimmat epaonnistumiseni ja pahimmat takaiskut, olen jaljesta pain tajunnut tarpeellisiksi ja oikeastaan taysin valttamattomiksi askeleiksi kohti sita, mita todella haluan.

    ReplyDelete
  5. Totta, mullakin on käynyt noin: asiat jotka ovat tuntuneet aivan siltä että sotkevat kaiken johtavatkin asioihin, jotka johtavat toisiin: ja asiat järjestyy.

    ReplyDelete
  6. Yleensa vasta jalkikateen nakee asioiden merkityksen.

    ReplyDelete
  7. Hyviä mietteitä :) Ja niin totta.
    Englanninkielessä nykyhetkelle on annettu loistava sana: lahja (present) - pitää osata nauttia nykyhetkestä! Toki saa ja pitää myös unelmoida, mutta nykyheti on se lahja, joka on tässä ja nyt - kaikki muu tulee aikanaan. :)

    ReplyDelete
  8. Ensivisiitillä. Löysin tänne sattuman oikusta parin lukemani blogin kautta.
    Kaihoilu on välttämätöntä - se ehkä rajoittaa unelmia, mutta se myös luo uusia unelmia.

    ReplyDelete
  9. Ihana kauppa teillä siellä ja aivan ihastuttavat värit!

    Ja aivan loistavaa että huomasin tuon linkin antiikkikaupan:) Otan ehdottomasti sen kesäkohteeksi kun käydään kesällä Tampereella ja mökillä, tuota Vaasantietäkin kun ajellaan niin ei isoa koukkausta tee poikkeaminen siellä. Täytyy äitillenikin vinkata, hän tykkäisi käydä myös!

    ReplyDelete
  10. MaaMaa
    Juu, englanninkielessa tuo sana tosiaan kuvaa hyvin taman hetken arvoa. Ja sehan on ainoa hetki joka todella on. Muu onkin sietten siella mielessa, mennyt ja tuleva. Millaisina ne haluamme nahda, riippuu siita miten naemme ne nyt.

    Lumiomena
    Kiva, etta loysit tanne, aina kiva saada uusia ystavia. Ja kaikillahan meilla on kaihoa, siitahan niita unelmia tosiaan syntyy.

    Aini
    Juu, toi on ihana kauppa, sielta mulle kelpaisi ihan kaikki.

    Mutta Anna-Stiina on kylla ihan samanveroinen, sielta loytyy aivan uskomattomia aarteita ja jo pelkastaan nahtavyytena on sen verran upea, etta kannattaa kylla poiketa.

    ReplyDelete