Mutta tulihan noista kommenteista muutakin mieleen. Mulla edelleen vahvistu se ajatus, etta todellakin voisi opetella uutta asennetta ja tapoja, sen sijaan, etta yrittaa vaan tyytya sellaiseen, johon on kuitenkin aina tyytymaton. Tiedan kuitenkin, etta kylla mua aina jossain mieleni sopukassa sekasotku hairitsee. Mulla on ollut sellainen asenne, etta ma nyt olen vahan tallanen laiska ja saamaton. Kuvittelen pienten ja helppojen asioiden olevan jotenkin liian vaikeita opittavaksi.
Mutta oppiihan sita ihminen ihan mita vaan, jos on tarpeeksi motivaatiota ja innostusta. Eli miks ei sitten voisi opetella myos sellaisia kaytannon tapoja, joilla vois helposti lisata omaa viihtyvyytta. En tarkoita, etta pitaisi alkaa suhtautumaan tiukkapipoisemmin mihinkaan, vaan pikemminkin huomata, etta kodin siistina pitaminen on mukava asia, josta itselle tulee kaikki hyoty. Jos sen nakee ikavana velvollisuutena, joka pitaisi tehda, niin sama asia kaantyy pakkopullaksi. Ja eihan sitten ole ihme, jos ei huvita tarttua harjanvarteen.
Tasta nyt lahden sitten liikkeelle, pienilla askelilla. Olen jo aloittanut kehysinventaarion, se oliskin jo aika iso askel, jos saisin kehykset kaapin nurkasta heitettya seinille.
***
I have huge pile of frames in my closet waiting for pictures and hanging. I've just felt my self a little bit too lazy to get that work done. But I try to inspire my self to get things done with joy and pleasure, instead of forcing and blaming my self.
