Monday, February 7, 2011
Kaikki taas ihan sekaisin + edit.
Sekavia kuvia, kun on lähti jotenkin tää viikko käyntiin sekavassa mielentilassa. Olin asettanut niin monelaisia tavotteita tälle viikolle, että kompastuin taas siihen, että mielessä on liian monta asiaa kerralla. Eilen koitin vielä jotenkin sinnitellä ja yrittää tehdä jotain. Mutta tänään on nyt ajattelin tehdä täyden stopin turhalle yrittämiselle ja vietänkin tänään rokulipäivän. En tee yhtään mitään, ellei sellainen tarve tule ihan itsestään.
Ja kuinka ollakkaan, kun on pää sekaisin liiasta tohinasta, niin kotikin näyttää ihan samanlaiselta. Näin käy aina kun kadotan mielenrauhan ja kiirreettömyyden tunteen. Niin, nyt kyllä mieleeni taas hiipii ajatus, että toisaalta, voisin kyllä tässä sekavassa päämäärättömässä mielentilassa siivota ja keskittyä siihen niin perusteellisesti, että saan kaiken muun älämölön hiljennettyä. Joko tai, siivoan tai menen päikkäreille, mutta joka tapauksessa aloitan nyt viikon uudelleen. Onneksi täällä ollaan vasta tiistain varhaisessa iltapäivässä, joten mitään katastrofaalista ei ole vielä kerinnyt tapahtumaan.
Rauhallista viikon jatkoa kaikille. Kiiruhdetaan hitaasti, niin saadaan enemmän hyvää aikaan. ;)
Edit.
LOL, ~villa töllin~ eve tuolla kommenttiboxissa onneksi oikaisi mun virheen. Tänäänhän onkin vasta maanantai. Jihuu! Mulla tapahtuu usein tää sama moka, Rob kun aloittaa työviikkonsa aina sunnuntaista ja se tuntuu siksi ihan maanantailta. Mutta nyt vielä suuremmalla syyllä tästä tulee rokulipäivä. ;)
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Voi taas näitä kuvia, aivan ihania, ihailen aina sun värisilmää. Upeaa.
ReplyDeleteKiiruhtamalla hitaasti tuntuu kyllä aina pääsevän perille nopeammin. Hyvä muistutus myös mulle. :)
Aulikki
Apua! Noi kaks ekaa! Ihminen ihan pakahtuu! <3
ReplyDeleteHyvä päätös aloittaa uudelleen, mutta jäin miettimään, että eikös nyt ole maanantai?
Aulikki
ReplyDeleteKiitos ja tässä mä vieläkin istun, joten en kovin pitkälle ole vielä kerinnyt kiiruhtamaan. ;)
eve
No niin, tästä nyt näkee, kun aloittaa sekopäänä viikon...on olevinaan niin kiire, että hyppään jo päivienkin yli.
Ylimmät kuvat on magnolia-puusta, jotka ovat nyt juuri puhkeamassa ihanaan kukkaloistoon. ;)
Kiitos helppo kiiruhtaa hitaasti kun on ebolavaiheessa, käyn täällä aina välillä ihailemassa...
ReplyDeleteNyt mun pitaa sivistaa itseani. Olen aina kuvitellut, etta on vain valkoisia magnoliapuita. Niita kasvaa tassa meidan kulmilla, mutta varillisia en ole nahnyt. Oppia ika kaikki.
ReplyDeleteKivat korkkarit. Noilla voisi olla metka kompuroida...
Siis aivan mielettömiä noi kaks ekaa munkin mielestä.Eikä noi muutkaan huonoja oo,heh.
ReplyDeleteNoi karkin väriset kolpottimet vois olla aika rankat tälläsen yli nelikymppisen jalassa...ostaiskohan tollaset synttärilahjaks itselleen,lol.taitaisin olla aika täti Moonika...
Nautinnollista ja rauhallista viikkoa.Tuoksuttele,ihastele kukkaloistoa ihan meidänkin puolesta...halkeamme kateudesta täällä lumen keskellä.
Mustaleski
ReplyDeleteMitä, eikai sulla vaan ole ebolavirus?
Johanna
No ainakin mä olen ajatellut, että noi on magnoliapuita ja täällä niitä on paljon nimenomaan vaaleanpuisina. Noilla korkkareilla olis kyllä varmaan metka kompuroida, aika korkeilla mä oon keikkunut, mutta en sentään noin korkeilla.;)
Ihanuudet
Juu, ja ajattele tällästä yli viiskymppistä mummoa, mun lapset sanois heti, että noloa, jos tuollaiset jalkaan laittaisin, vaikka, totta puhuakseni, kyllä mä tollaset haluaisin, jos vaan osaisin niillä kävellä enkä katkasis kinttujani.
Ihanaa viikkoa myös sinulle, haistelen kukkia puolestasi. ;)
Oli pakko taas tulla kurkkimaan, että mikä on sekaisin. :) Ei ainakaan kuvat, sillä ne on aivan ihania! Erityisesti tässä setissä pidän kakkos- ja kolmoskuvasta, mutta värikkäät kengät on kyllä aina olleet myös heikkouteni, joten... :)
ReplyDeleteKatselin tuossa kenkäkeskustelua ja olen samaa mieltä, että tahtoisin kyllä edelleen tuollaiset. Ei kaikki aikuiset oo niin "aikuisia", kuin nuoret kuvittelee! :)
Mukavaa TIISTAIpäivää! ;d
Ihanat kukinnot... mikä väri! Jotenkin tuo kukan kauneus vielä korostuu, kun oksat ovat muuten karut. Kauniita kuvia!
ReplyDeleteVai vielä sekavia! Sinulla on ihailtava taito nähdä kauneus, ikuistaa se kuvaan ja kaunistaa sillä monen muun päivää... minun esimerkiksi. Kiitos a rauhallista viikkoa sinulle.
ReplyDeleteTulipa haikea olo noita ihania kukkia katsellessa. Täällä vaan pyryttää tänäänkin ja keväästä ei ole tietoakaan.
ReplyDeleteOikein karkin värisiä kenkiä olet kuvannut. On varmaankin taitolaji pysyä pystyssä noilla jalkineilla. :)
Minäkään en ole tiennyt että magnolioita on myös tuon värisenä;ihanat kuvat! Ja vautsi ,mitkä popot! En kyllä tuollaisilla kävelisi,mutta hauska niitä on katsoa;D
ReplyDeleteMukavaa loppuviikkoa!
Ai ne on mangnolia, aivan ihania, olis unelma saada se puu itselle mutta ei taida kestää tätä ilmastoa. Oikeesti täällä on satanut taas ihan kauheesti lunta ja Ilmatieteen laitokselta sanottiin että jopa 20 senttiä saattaa tulla etelään....se siitä kevään alusta sanon vaan.
ReplyDeleteMulla tulee kans monesti tollanen tunne ko sulla jos mulla on vaan yksi vapaa ja sit sinä yhtenä päivänä pitäis tehdä kaikki.No sit iskee paniikki ettei kerkeen ja sit annan periksi ja alan vaan "syljeskeleen kattoon".
Maltti on valttia:)
Ihania kuvia
ReplyDeleteja et oo muuten ainut joka sekoilee
välillä viikonpäivissä
täällä toinen;)
Tuo kenkäkuva oli tosi hauska
mitenkähän tukevasti niillä voisi kävellä:P
Jamssi
juu sullon aina tosi ihania kuvia :) osaat yhdistellä värejä ja esineitä niin kauniisti. mulla on itelläni minimalistinen tyyli mut joskus on kiva laittaa johonkin kohtaan kämppää oikein runsas asetelma kangasta, esineitä, kynttilälyhtyjä, ehkä kukkiakin. sun kuvista saa motivaatiota etsiä kaunista ympäristöstään tai luoda sellaista. :)
ReplyDeleteTeeTee
ReplyDeleteNuoret ei ovat vielä siinä iässsä, että luulevat, että jonain päivänä he heräävät aikuisina, sellaista aamua ei ole vielä mulle tapahtunut, vaikka nyt jo kuljen 50 paremmalla puolella. ;)
Anne
Magnoliapuissa just mielestäni on niin kaunista se, että kukat kukkii niin rujoissa lehdettömissä oksissa.:)
Virvatuli
Voi kiitos, tosi kiva, kauneutta on mukava jakaa. Se tuo itsellekin iloa. :)
Unelma
Mulle tulee haikeus sun kukkia katsellessa, muistuu niin mieleen oma puutarha siellä Suomessa, toisaalta se on puutarhurille armollista, että niistä hommista voi pitää kunnon loman, täällä sellasta lepohetkeä ei ole.
Tollasilla kolpposilla kävely kyllä vaatii taitoa, mä en siihen pystyis. ;)
Yaelian
Mulla alko jo hiipiä pieni epäilys, että onko noi sitten ollenkaan magnoliapuita, mutta googletin kuvia ja siellä oli kyllä kanssa paljon vaaleanpunaisia. En tiedä onko toi väri erityisen suosittu juuri täällä Kaliforniassa.;)
Henrietta
En tiedä millaisen ilmaston magnoliapuu vaatii, ehkä ei viihdy kovin viileässä. Mä haluaisin saada muutamia oksia tänne "studioon", mutta meillä ei itsellä ole tuota puuta, niitä kasvaa täällä yleensä katujen varsilla, ei niinkää pihoissa.
Kun vaan osais aina olla rauhallinen, niin saisi aina enemmän aikaiseksi, turhalla hosumisella ei tule mistään valmista.
Jamssi
No kiva tietaaä, että en ole ainut viikonpäivissä sekoilija. Mä en enää uskaltais noilla kengillä kävellä, mutta toisaalta, harjoitus tekee mestarin, joten kyllä kai tuollaisillakin oppisi kävelemään, mutta harjoitus kannattais kyllä aloittaa varmaan aika nuorena. ;)
dotty
Kiitos. Ja mulla on oikeastaan, ehkä vaikea uskoa kuvista, aika minimalistinen kämppä. Runsautta on vain aika paikoitellen, juuri siellä täällä kämppää. Mä en jaksaisi sellaista, että kaikki paikat on täynnä krumeluuria, vaikka toistaalta ihailen myös sellaisiakin sisustuksia. :)
Minun on ihan pakko töissä kiiruhtaa, mutta sen vastapainoksi on pakko välillä kotona olla vaan. Tosin taidan olla sellainen tyyppi, että kaipaan aika paljon tohinaa ympärilleni. Sen vastapainoksi haluan sitten joskus erakoitua.
ReplyDeleteKirjailijatar
ReplyDeleteMä olen kyllä kanssa sellainen, että kun saan hommat käyntiin niin silloin alkaa myös tulosta näkymään, tykkään sellaisesta positiivisesta stressistä, joka joskus ihan vatsassa kutkuttaa. Ja tykkään silloin tohinasta ympärillä.
Mulla on ollut sitä tohinaa niin paljon elämässä, että musta tuntuu, että nyt olen tarvinnut tälläisen oikein kunnon erakoitumisjakson, jossa opettelen löytämään tasapainoa tekemisen ja levon välillä.
Magnoliat ihastuttivat.
ReplyDeleteKun mainitsit sanan kompastua, siirtyi katseeni kuvan kenkiin. Tuli tunne, että minä kompastelisin niillä, en pysyisi pystyssä metriäkään. Hauskan näköisiä ovat.
Leppoisaa järjestelyintoa loppuviikoksi.
Arleena
ReplyDeleteMagnoliat on kyllä lumoavan kauniita ja nyt niitä saa täällä ihailla ihan joka puolella.
Mä en tiedä uskaltaisinko mäkään tollasilla montaa askelta ottaa, mutta sun pitää toki säästellä sääriäsi, ei kannata edes yrittää. ;)