***
"Live every moment" fits now word for word to this little gerbera. When fresh, it was so beautiful and full of energy. But still, after the blooming days, it is so delightfully elegant.
Jos nyt joku jo luuli, että mun gerberoista on päästy, niin erehdys...enhän mä raaski näistäkään luopua. Tuo yksi täysin kuivahtanut nuuppa, tosin mielestäni vieläkin todella hurmaavan kaunis, koristaa edelleen keittiön hyllyä.
Maljakon siirsin jo ulkosalle.
Miten tälläsiä voi heittää pois?
Tänään vietetään hiukan haikeana Robin viimeistä vapaapäivää. Mä herään yleensä aikaisin aamulla, mutta jotenkin tällä viikolla olen onnistunut pitkästä aikaa nukkumaan aamuisin hiukan pidempään, yksi aamu heräsin jopa vasta klo 11. Sellasta ei ole tapahtunut vuosiin. Ihan kivaa se on vaihteeksi. Mutta musta tuntuu, että ens viikolla palaan varmaan takas normaaliin päivärytmiin, eli aamulla aikaisin ylös ja vastaavasti iltaisin myös ajoissa nukkumaan. Sen tuntuu olevan rytmi, joka sopii mulle nyt parhaiten. Nuorempana olin ihan vastakohta, tykkäsin kukkua yöt ja nukkua päivät.
Eli voisi sanoa, että olen nyt ihan selvästi aamun virkku ja illan torkku. Miten on teillä muilla, onko unirytmit muuttuneet vuosien varrella? Jotenkin mulla on sellainen käsitys. että vanhemmiten useille käy just kuten mulle.
tein työtä 40 vuotta yö myöhään.. siitä jäi päälle sellainen rytmi, että olen vielä puolilta öin hyvin virkeä, aamuisin nukuttaa ja nyt kun ei enää ole pakkotyötä on unienkin aika just silloin kun nukuttaa. joskus on sopeuduttava tilanteisiin, kyllä sitä voi muuttaa kun niin päättää..kaunis tuo kukka on lähikuvassa, vaikka ensin siinä pulossa roikkuessaan näytti surulliselta ihan kuin maailman viestit..
ReplyDeleteLove the texture of this flower and the blue bottle!
ReplyDeleteYou are so right...there is still wonderful beauty to be enjoyed, even after it is past its prime! LOVE it! :)
ReplyDeleteBeautiful captures, I love gerbera daisies! Love your blog background too. Thanks for linking up.
ReplyDeleteOlen ollut koko elämäni aamuvirkku, mutta nyt on mennyt vähän äärimmäisyyksiin tämä...
ReplyDeleteIhana gerberan elämä!
Kaunis kuva, en mäkän raaski heittää pois nuupahtaneita kukkia. Kuivaan ne ja katson minkälainen tulee josko vielä voi käyttää kuvaus tarkoituksiin. Kaikki hyöty pitää ottaa irti.
ReplyDeleteIhan samat käyny mulle. Mutsi sanonu et olin syntymästä asti yökukkuja mutta vanhemmiten se on muuttunut. 70-kymmpisenä herätään jo viideltä:)
Mainio veititkka tuo nuupahtanut :)
ReplyDeleteMinä olen aina ollut aamun virkku, illan torkku. Paitsi marraskuussa ;D
Ja vielä hämärämpi sen suhteen, että maanatai on viikon paras päivä ja perjantai pahin. Lauantai on pyhitetty lepopäivä ja sunnuntai on jo täysi vauhti päällä. Ja huomenna onkin maantaiaamu, jippii!
aikatherina
ReplyDeleteUseinhan se unirytmi kai on myös tottumuksen tulos ja kyllähän sitä voi tosiaan tilanteiden mukaan muuttaakin. Mutta mä nautin nyt tästä, kun voi ihan itse valita oman rytmin.
Kristi
Thank you, and I love that little bottle, so perfect vase for little lonely flowers.:))
Julie
I have really difficulties to throw away old flowers, they are still so beautiful. ;)
Tara
Thank you. :))
Heljä
Ai, sä oot ollut jo nuorenakin aamuvirkku, mulla se on tullut nyt vasta vanhemmalla iällä, mutta pidän nyt kyllä enemmän aamuvirkkuilusta. ;)
Henrietta
Niin, valokuvaus on siitä hiukan viheliäinen harrastus, että lähes kaikki saattaa joku päivä olla käyttökelpoista kuvausmateriaalia...;)
Mun lapset on molemmat olleet syntymästä lähtien yökukkujia ja mäkin olin ennen, mutta jotenkin kyllä tykkään tästä "mummo"-rytmistä, nykyisin olen aamuisin yleensä parhaimmillani. ;)
Lepis
Mäkin tykkään nykyisin viikon aluista enemmän kuin lopuista, siis työpäivien suhteen. Maanantaina kaikki näyttää vielä mahdolliselta, perjantaina on usein valtava vuori tekemättömiä töitä, mitkä haluaisi saada valmiiksi. Jotenkin toi viittais siihen, että ehkä sitä haalii tai joutuu tekemään hiukan liikaa töitä. Mä olen kyllä nyt koittanut opetella tekemään vähän vähemmän, että jaksais tehdä jotain muutakin kuin hommia. ;)
Mä olen aina ollut aamunvirkku,mutt kaksivuorotyötä nyt tehdessä nautin myös vähän myöhempään nukkumisesta...ainakin talvella.Parhaiten saan kyllä hommat tehtyä aina heti aamusta.Mutt onneks en kuitenkaan herää aina kellolleen samaan aikaa,vaan ylensä unentarpeen mukaan tai sitten viisi veen tahdissa.
ReplyDeleteAamut on hirveitä, mun paras aika on illansuussa, alkaa suunnilleen klo 17. Nuorempana siivosin aina öisin :)
ReplyDeleteTuli näistä kuvista ja niistä tulppaanikuvista mieleen, kun olin harjoittelussa palvelutalossa ja hoitaja kysyi yhdeltä mummolta, että saako huonoksi menneet tulppaanit jo heittää pois. Mummo sanoi kuolemattoman lauseen: "Kauniit ne minun silmissäni vielä on". Tulppaanit sai jäädä :) Toi lause on jotenkin niin hieno, että muistan sen vielä 15 vuotta myöhemmin.
- Outi -
Ihanuudet
ReplyDeleteSe on hyvä taito, jos osaa tarvittaessa nukkua pidempään, mä luulin jo, että olin se kokonaan kadottanut. Ja tosiaan, se on kanssa hyvä, että saa nukutuksi just sopivan määrän. ;)
Outi
No sulla on just toisin päin, mä alan nuukahtaa just samoihin aikoihin kun sulla alkaa paras aika.
Ja tosi ihana tuo mummon lause. Samanlaista kauneutta on juuri vanhoissa ihmisissä, kuin kuihtuvissa kukissa, kaikki vaan ei osaa sitä nähdä ja arvostaa.
Täällä onkin taas vaikka mitä ihanuuksia. Ehdin juuri lukea kaikki ja katsoa kuvat, nyt on taas kiidettävä. Lähden ystävän kanssa kevättä hakemaan Tukholmasta. :-)
ReplyDeleteUnelma
ReplyDeleteNo ei sitten muuta kuin hauskaa Tukholman matkaa, siellä voi kevät olla hyvällä mallilla. ;)