Tähän alkuun hiukan tunnelmaa eilisestä Nighwishin konsertista. Kuvat on valitettavan surkeita, mulla oli mukana vaan vanha pikku kamera. Mutta keikka oli aivan mielettömän upea. Aloitus biisinä oli Finlandia, joka sai yleisön suorastaan haltioituneeseen tilaan ja se tunnelma jatkui loppuun asti.
Kysymykseen Anette vai Tarja, mun on rehellisesti vastattava henkilökohtaisena mielipiteenä, että Tarja. Mutta toisaalta pitää tietysti kunnioittaa bändin valintaa, Anette Olzon on mahtava laulaja hänkin.
Konsertissa kuultiin sekä Nightwishin vanhoja biisejä että biisejä uudelta Imaginaerum albumilta. Biisilistaa voi kuristaa
täältä.
Kokonaisuudessaan bändi toimii upeasti. Tunnelma vaihteli rajusta revityksistä lämminhenkisiin rauhallisempiin sessioihin.
Nightwishin sielu on tietysti Tuomas Holopainen, mutta olen kyllä nyt ihan melkein rakastunut Marco Hietalaan, joka siis on bändin basisti ja toinen laulaja. Eikä mainio rumpali Jukka Nevalainenkaan voi jäädä mainitsematta.
Eikä pidä myöskään unohtaa Emppu Vuorista, bändin virtuoosimaista kitaristia.
Ja nyt vihdoin lähestytään sunnuntaiklassikkoa. Konsertin toinen lämppäri oli
Amorphis, suomalainen loistava bändi sekin.
Eli sunnuntaiklassikko valinta on tällä kertaa Amorphiksen My Kantele, albumilta Elegy, vuodelta 1996. Biisi kuultiin myös eilisessä konsertissa, mutta videolla on vielä bändin aikaisempi laulaja Pasi Koskinen. Molemmat solistit on mahtavia, suurin ero heidän välillään taitaa olla tukan pituudessa, minun mielestäni nykyisen, Tomi Joutsenen, eduksi. ;) Muita sunnuntaiklassikkoja
täällä.
***
The Photos are from the
Nighwish consert in Gibson Amphitheatre, Universal City. In all other photos is Nightwish, except the lowest, which is
Amorphis, also from Finland. As a Sunday Classic, I chose a song from Amorphis, it´s called My Kantele.
